Kuva: Steppe Walkers, Pexels

Missio- ja/tai vaikuttavuuslähtöiset liiketoimintamallit ja niitä tukevat oikeudelliset rakenteet ovat Euroopassa kasvussa. Missiolähtöiseksi määritellään yritystoiminta, joka voiton tuottamisen ohella pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia ja/tai ympäristöongelmia. Englanniksi käytetään myös käsitteitä ‘dual purpose’ tai ‘profit-with-purpose’ -yritys. Tutkimukset osoittavat vaikuttavuusperustaisen sijoittamisen kasvavan. Vastuulliset yritykset ovat verrattain suosittuja työnantajia, etenkin nuorille. Osa kuluttajistakin on kiinnostunut yritystoiminnan vaikutuksista. Ajastamme kertoo, että TIME-lehti julkaisi vuonna 2026 ensimmäistä kertaa vaikuttavimmat yritykset –listauksen, jossa vaikuttavuuden mittaamismenetelmä sattuu olemaan suomalaisen Uprightin kehittämä. 

Oikeudellisten rakenteiden luominen nähdään mahdollistavana sääntelynä, jota käytetään vauhdittamaan missiolähtöisen liiketoiminnan yleistymistä ja kasvua. Käytännössä puhutaan yhtäältä yhtiöjärjestyksen kirjauksista, joiden ansiosta yritys todella tavoittelee missiotaan ja toisaalta kirjauksista, joilla yritys pysyy valitsemallaan tiellä. Sääntelyn lähtökohtia ovat, että yritys valitsee missiolähtöisen liiketoimintamallin vapaaehtoisesti ja viranomaiset vahvistavat kriteerien täyttymisen eli yrityksen oikeudellisen erityisaseman. Oikeudellisen rakenteen tarkoitus on varmistaa, että yrityksen johdolla on voiton tuottamisen ohella riittävä selkänoja todella edistää yrityksen missiota vaikuttavalla tavalla ja sitä, että yrityksen sidosryhmät tunnistavat näin toimivat yritykset. 

Tällä kaikella on erityistä merkitystä kestävyysmurroksen osalta, sillä tällaisilla oikeudellisilla rakenteilla on mahdollista käytännössä edistää niin kutsuttua transformatiivista toimijuutta. Toimijuutta tarvitaan, koska kestävyysmurros ei ole ainoastaan järjestelmien uusiutumista, vaan keskeisesti myös kunkin henkilön (mukaan lukien oikeushenkilön) asenteiden ja toiminnan uudelleenkalibrointia, jota tutkitaan laajemmin Itä-Suomen yliopistossa muun muassa Kestävyysmurros (Sustainability transformations) -tohtoripilotissa.

Missiolähtöisen liiketoiminnan momentum on nyt 

EU-maista esimerkiksi Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa missio- tai vaikuttavuuslähtöiselle yritykselle on olemassa erillinen oikeudellinen rakenne. Vastaavia lakialoitteita on käynnissä Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa ja Sveitsissä. Yhdysvalloissa kymmenissä osavaltioissa on pitkään ollut käytössä niin sanottu Benefit Corporation. Ylikansallisella tasolla kansainvälinen standardijärjestö ISO laatii missiolähtöisille organisaatioille omaa standardia 37011, ja Euroopan komissio julkaisi juuri selvityksen vaikuttavuuslähtöisen liiketoiminnan nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Ranskalainen tutkimushanke selvittää, voitaisiinko Ranskan “société à mission” -mallia skaalata EU-tasolle. 

Suomessa yritystoiminta ei luonnostaan huomioi planetaarisia rajoja. Osakeyhtiölain (624/2006) mukaan osakeyhtiön lähtökohtainen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Lain kehittämistarpeita selvitettiin viimeksi myös kestävyysnäkökohtien osalta vuonna 2020 (ks. linkin liite 2), mikä ei silloin johtanut lakimuutoksiin. Muutkaan yhteisömuodot eivät tältä osin johda automaattisesti parempiin lopputuloksiin kestävyysmurroksen näkökulmasta.  

Yhteiskunnallisen yrityksen käsite on Suomessa ollut käytössä parikymmentä vuotta ja kriteerit täyttäessään yritys voi saada yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Sen tunnettuus on kuitenkin heikkoa ja yhteiskunnallisen yrityksen merkin haltijoita olikin Suomessa vuoden 2025 lopussa ainoastaan 355 kappaletta. Kyseessä ei ole juridinen käsite eikä oikeudellinen muoto. Lain silmissä yhteiskunnalliset yritykset ovat tavallisia osakeyhtiöitä, osuuskuntia ja säätiöitä. Sosiaalinen yritys puolestaan oli määritelty laissa 1951/2003 (kumottu vuonna 2023). Sosiaalisen yrityksen tarkoitus oli osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen.  

Tarvitaanko Suomeen – erityisesti kestävyysmurroksen näkökulmasta – uusia oikeudellisia rakenteita liiketoiminnalle, jolla on yhteiskuntaa ja/tai ympäristöä koskeva missio tai vaikuttavuustavoite?

Suomalaisyritykset itse kertovat pitävänsä vastuullisuutta tärkeänä, mutta yhteiskunnallisen yrityksen käsite ei selkeästikään puhuttele. Kaupparekisteriin merkitty, yrityksen olemassaolon tarkoitusta ja yritystä kokonaisuudessaan koskeva missio, johon kytketään raportointi ja ulkopuolinen todentaminen, on yksi esimerkki oikeudellisesta rakenteesta, joka selkeyttää sijoittajien ja julkisten hankintojen tekijöiden päätöksentekoa. Se olisi pysyvämpi, läpinäkyvämpi ja yrityksen johtoa voimakkaammin ohjaava kuin Yhteiskunnallisen yrityksen merkki. Lisäksi työnhakijat ja kuluttajat saattavat liittää missiolähtöisyyteen myönteisempiä mielikuvia kuin yhteiskunnallisiin yrityksiin.  

Kestävyysnäkökulmien ohella missiolähtöisyyttä tukevat oikeudelliset rakenteet voivat myös helpottaa sukupolvenvaihdostilanteissa ja edistävät pitkäjänteistä arvonluontia yleisesti. Tämän vuoksi ne ovat saavuttaneet muualla suhteellisen laajan kannatuksen viime vuosina. Vapaaehtoinen malli sopii kaikenkokoisille yrityksille ja eri yritysmuodoille. Jos raportoinniksi riittää muutaman olennaisen avainmittarin (key performance indicator, KPI) seuraaminen ja ulkopuolinen arviointi voi olla suhteellisen kevyt, byrokratiakaan ei ole este.  

Valtion näkökulmasta missiolähtöisen liiketoiminnan oikeudellinen tukeminen voi systeemitasolla kannattaa, jos ja kun se voi markkinaehtoisesti vauhdittaa kestävyysmurroksen toteutumista. Tietoa ja esimerkkejä löytyy, jos Suomi haluaa seuraavalla hallituskaudella harkita missiolähtöistä liiketoimintaa tukevaa oikeudellista rakennetta.