Vuosien 2019–2023 lainvalmisteluaineiston perusteella ympäristöperusoikeus on monipuolinen perusoikeus. Sitä käytettiin lainsäädännön perustana ja muiden perusoikeuksien rajoittamisessa. Toisaalta myös ympäristöperusoikeutta voitiin rajoittaa.

Ympäristöperusoikeus lainsäädäntötyön perustana 

Lainsäätäjä vaikuttaa yhteiskunnallisten toimijoiden valintoihin ja ohjaa niiden käyttäytymistä säädösten kautta. Lainsäätäjällä on siten merkittävä rooli myös ympäristöongelmiin vastaamisessa. Perusoikeudet voivat yhtäältä rajoittaa lainsäätäjän toimintaa ja toisaalta sisältää toimeksiannon lainsäädännön toteuttamiseksi. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä perustuslain 20 §:ään sisältyvää ympäristöperusoikeutta kuvailtiin osin julistuksenomaiseksi. Toisaalta sen todettiin sisältävän lainsäätäjään kohdistuvan toimeksiannon.  

Tutkimme, miten lainsäätäjä on käyttänyt ympäristöperusoikeutta vuosien 2019–2023 lainvalmisteluhankkeissa. Tarkasteluun otettiin hallituksen esitykset, joissa viitattiin ympäristöperusoikeuteen ja joista annetuissa perustuslakivaliokunnan mietinnöissä tai lausunnoissa edelleen analysoitiin perustuslain 20 §:ää.  

Ympäristöperusoikeuden monet oikeusvaikutukset 

Tutkimuksemme perusteella ympäristöperusoikeudelle annettavat oikeusvaikutukset ovat monipuolisia: siihen voidaan perustaa uutta lainsäädäntöä, sen nojalla voidaan rajoittaa muita perusoikeuksia ja sitä voidaan rajoittaa. Uuden lainsäädännön osalta ympäristöperusoikeuden vaikutus voi näkyä joko toimintavelvollisuutena tai toteutumisen edistämisenä. Esimerkiksi Tenojoen lohikantojen vahvistamiseksi esitetyn kalastuskiellon tarkoituksena oli lohikantojen tilan turvaaminen ympäristöperusoikeuden edellyttämällä tavalla. Kysymys oli siis lainsäätäjän velvollisuudesta toimia. Toisaalta esityksissä ympäristöperusoikeuden toteutumista edistettiin, mikä viittaa toimimisvelvollisuuden sijaan poliittisen tahdon toteuttamiseen.  

Ympäristöperusoikeuden toteuttaminen myös oikeutti toista perusoikeutta rajoittavan lainsäädännön antamisen. Jo mainitun Tenojoen lohenkalastuskiellon arvioitiin rajoittavan omaisuudensuojaa, elinkeinovapautta ja saamelaisten oikeutta ylläpitää kulttuuriaan. Rajoituksille oli kuitenkin ympäristöperusoikeuteen liittyvät perusteet, sillä lohikantojen saattaminen kestävälle tasolle mahdollistaisi lohenkalastuksen tulevaisuudessa ja saamelaisen kalastuskulttuurin jatkamisen. Jos etusijalle nyt asetettaisiin muiden perusoikeuksien toteutuminen, ei niiden eikä ympäristöperusoikeuden toteuttaminen välttämättä olisi jatkossa mahdollista.  

Myös ympäristöperusoikeuden rajoittaminen on mahdollista lainsäädännöllä. Rajoittamiselle on kuitenkin oltava hyväksyttävät perusteet. Rajoittamalla asianosaisasemassa olevia tahoja eräissä ympäristölupamenettelyissä pyrittiin varmistamaan, ettei salassa pidettävää tietoa pääsisi julkisuuteen. Esityksen perusteena olleet maanpuolustusintressit muodostivat hyväksyttävän perusteen rajoittamiselle.  

Tulevaisuus 

Lainsäätäjä on siis käyttänyt ympäristöperusoikeutta monipuolisesti lainsäädäntöä laadittaessa. Vaikka ympäristöperusoikeutta kuvailtiin perusoikeusuudistuksen yhteydessä osin julkistuksenomaiseksi, sille annetut oikeusvaikutukset ovat kuitenkin vuosien 2019–2023 lainvalmisteluaineiston perusteella tätä monipuolisempia ja kertovat siitä, että ympäristöperusoikeuden oikeusvaikutukset elävät ajassa. Tulevaisuus näyttää, millaisiksi ne jatkossa kehittyvät. Todennäköisenä voi kuitenkin pitää, että ympäristöperusoikeus säilyttää monipuolisen käyttöalansa lainsäädäntötyössä. 

Viitteet